Pikkupotilas

Niin siinä sitten kävi viime viikon maanantai-iltana että me "päästiin" ajelulle ambulanssin kyydissä. Täysin normaali päivä ja ilta, mutta sitten Aidenille nousi kuumetta ja se meni ihan minuuteissa yli 39 asteen aiheuttaen kuumekramppeja. Säikäytti aika tavalla vaikka tiesin mistä oli kyse, oli se silti aika hurjan näköistä. Olin yksin kotona, Dave oli töissä ja en vaan oikein osannut tehdä muuta kuin soittaa 999.

Ensiavussa odoteltiin tovi ja katsottiin tilannetta. Lääkäri sitten päätti että ottavat osastolle seurantaan ihan varoiksi. Ja hyvä että ottivat kun kuume oli edelleen nousemassa eikä tahtonut laskea millään. 

Yöllä Aiden oli edelleen yllättävän pirteä korkeasta kuumeesta huolimatta. Nukkumaanmenoaikakin oli mennyt tunteja sitten, mutta ei näyttänyt väsyttävän. Kun uni viimein tuli aamukolmen kieppeillä, niin sitten olo oli jo muuten huonompi ja sitä piti herätä kitisemään.

Seuraavana päivänä ilmestyi ihottumaa kuin tyhjästä. Miettivät vaikka mitä syitä, mutta pilkut ei olleet oikeanlaisia oikein mihinkään, ei vesirokkoon, ei vauvarokkoon... Kuume oli koko päivän korkea, yli 39, eikä näin ollen päästy kotiin. Aiden oli myös äärimmäisen kosketusherkkä. Mikäs meillä siellä oli omassa huoneessa ollessa, telkkari oli ja ruokapalvelu pelasi jotenkuten ja Dave toi lehtiä. Lääkärit päätti ottaa verikokeet jos niistä vaikka selviäisi jotain. Eipä selvinnyt.

Myöhään illalla kuume oli laskusuunnassa ja sen jälkeen se pysyikin alhaalla, mutta sitten Aiden kieltäytyi juomasta. Oli tipassa yön yli ja aamulla vaan odotettiin että joisi jotta päästäisiin kotiin.

Eipä alkaneet mehut eikä maidot maistua, mutta Aiden oli muuten niin pirteä ja halusi leikkiä että lääkärit päätti päästää meidät kotiin sillä ehdolla että aamuun mennessä juo jotain. Seuraavana aamuna hörppäsikin liki 300ml maitoa yhteen menoon ja meidän ei tarvinnut mennä takasin. 

Juuri kun luultiin että päästiin tästä pöpöstä niin kai se nyt iski muhun ja Daveen. Mä selvisin yhden päivän koomaamisella ja Dave kahden, että ei sinänsä kovin paha. Meistä kummallekaan ei noussut edes kuume. Mutta kyllä nyt on vähäksi aikaa mun pöpö- ja sairaalakiintiö täynnä!

Huomenna minimies täyttää 10kk!