Tässä alkaa pikkuhiljaa tottumaan tähän vauva-arkeen. Alkuun oli outoa herätä keskellä yötä syöttämään ja kotoa lähteminen tuntui kauhean vaivalloiselta jne, mutta ei ne enää niin oudoilta tunnu. Pikemminkin päinvastoin! On outoa mennä kauppaan yksin ja kaupungille lähteminenkin alkaa menemään jo rutiinilla. Tottakai kaikkeen menee aikaa enemmän kuin ennen, mihinkään ei lähdetä ihan 5 minuutin varotusajalla.
Mä seikkailen enemmän tai vähemmän jos jonkinnäkösillä vauvafoorumeilla ja yhtä asiaa mun täytyy oikeesti ihmetellä: sitä miten mielettömästi ihmiset stressaa ihan kaikesta. Varmaan liki jokanen äiti, ensikertalainen tai ei, miettii että saako vauva tarpeeksi ruokaa, onko vaatetta liikaa/liian vähän säähän nähden ja muita samankaltasia juttuja. Mutta tosi moni oikeesti tuntuu stressaavan ihan älyttömästi ihan kaikesta. Monet ei voi mennä mihinkään siinä pelossa et vauva alkaa itkeä keskellä kauppaa tai kahvilaa tai sitten siellä kaupassa käydään juosten seuraten vauvan joka inahdusta ja liikahdusta valmiina juoksemaan takasin autoon jos pahin tapahtuu. Miksi, ihmiset, miksi? Kaikki vauvat itkee ja kitisee, syöttäminen onnistuu muuallakin kuin kotona kun vähän käyttää mielikuvitusta ja lastenhoitohuoneita löytyy suurin piirtein joka paikasta. Okei, tosi hankalan vauvan kanssa voi olla vaikeeta lähteä, mut ei 2/3 vauvoista voi olla niin hankalia. Tekisi mieli sanoa et rauhottukaa hyvät ihmiset vähän. Tai sitten tässä asiassa on joku juttu mitä mä en vaan oo tajunnu, että jos näin on voisko joku valaista mulle asiaa hiukan?
Meidän täyty ostaa uudet vaunut, vanhoille kun kävi vähän ohrasesti. Kyllä mä jo ostaessa huomasin et ne takapyörät oli vähän vinossa, mut en ajatellu niistä mitään sen enempää etenkin kun turvakaukalo ja sen telakka oli ne mitä mä siitä paketista oikeesti halusin. Toinen takapyörä alko tikittään joku kerta ja heiluun vähän enemmän ja viime viikolla se sitte spontaanisti putos pois kun laitettiin vaunuja autoon. Olihan se jokuseen kertaan ottanu osumaa kun vaunuja oltiin laitettu autoon, meen Micran takaluukku on vaan auttamattomasti liian pieni. No, ei siinä sitten mitään, Market Halliin vaan uusia ostamaan. Daven äiti oli niin ihana että makso uudet, ne on meen tän vuoden joululahja (vaikka mitään lahjoja ei pitäny ostaa, heh). Hauck Eaglet 2 in 1 tarttu sitte mukaan 120 punnalla. Tosta sais travel systeminkin jos haluis, mutta me tultiin siihen tulokseen että me ei tarvita uutta turvakaukaloa eikä eikä kaikkea muuta pikkumukavaa mitä siinä olis sitte mukana tullut. Ja olis ne tilpehöörit nostanu hintaakin kivasti. Ainoo huono puoli on että meen vanhaa Gracon turvakaukaloa ei saa kiinnitettyä noihin vaunuihin, mutta eiköhän me selvitä.
Jopa ilman sitä "vaunukoppaa" näistä saa ihan siedettävät vaunut.
Näistä tulee ihan normit matkarattaat ja ettei vaan muksu karkaa niin oon 5-pistevaljaat.
Pysyy ainakin lämpimänä kun saa jalat tonne pussiin.
Ja mikä parasta: nää vie "taiteltuna" vaan noin puolet siitä tilasta mitä vanhat. Meidän Micra kiittää.
On noissa sadesuojakin mut en viittinyt ruveta säätään sen kanssa. Olishan sitä voinu myös imuroida ennen noitten kuvien ottamista, mut ei olla niin pikkutarkkoja.
Matkustajakin tuntuu olevan ihan tyytyväinen <3
Meillä on myös ihan todenteolla alkanut Asuntoa mä metsästän -projekti. Mä en oo koskaan ollu tän kämpän suurin fani, mutta nyt on mitta täynnä. Meidän minikokonen "keittiö" saa mut raivon partaalle aina kun yritän tehdä jotain valmisateriaa haastavampaa murkinaa. Sinne ei vaan yksinkertasesti mahdu kaikki mitä tarvis. Takapiha ei oo se käytännöllisin koirien kanssa + sekin on liian pieni ja sen takia meidän moottoripyörä on meen olkkarissa ja telkkari ruokailuhuoneessa ym. Sitten tässä on myös oikeesti huonoja puolia kuten lämmitys (tai pikemminkin sen puute), vuotava katto ja home. Keskuslämmitys vuotaa vedet pattereista ruokailuhuoneen matolle joten sitä ei voi käyttää ja näin ollen lämmintä vettä ei tuu muualta kuin suihkusta. Suihkun veden lämmitys siis on jotenki eri tavalla niin sitä voi käyttää no problems. Katossa on jäätävä reikä ja näin ollen vesi tulee vinttiin sisällä ja valuu ties mihin ja hometta on nyt jo jopa vaatekaapissa, jeshh. Eli ei ihan ideaali tilanne vauvan kanssa. Ja meidän vuokraisäntää kiinnostaa - not. Koko kevät ja kesä ollaan valitettu mut mitään ei tapahdu ja mun mitta on täynnä.
Me melkein saatiin yks aivan ihana kämppä mut se meni kirjaimellisesti nenän edestä. Koirien kanssa on pikkasen haasteellista löytää jotain siedettävää asuntoa joka sopii meidän hintabudjettiin, joten ollaan nyt sitten haettu asuntoa kaupungilta. Ei ehkä saada mitään unelmakämppää sitä kautta, mut hyvänä puolena kaupungilla on se että siinä asunnossa saa asua vaikka maailman tappiin asti jos haluaa jos vuokran maksaa eikä tartte miettiä et mitä jos se myydään tai omistajalle tulee muita suunnitelmia asunnon kanssa. Plussana on tietty myös se, että asunnot remontoidaan tiettyyn standardiin eli keittiö on uudehko ja kylppäri samaten ja kaikki korjaukset tapahtuu nopeesti. Keittiön kaappeja ja kylppäriä lukuunottamatta asunnon saa laittaa mieleisekseen, mikä on tosi kiva juttu myöskin. Tosin sen joutuu maksamaan itse, mutta onpahan ainakin sitte oman maun mukanen. Asunnon saa myös ostaa omaksi jos tykkää ja ne on aika edullisiakin. Ainoa vaan että niitä on aikaa vaikea saada. Hakemukset tosin priorisoidaan joten meillä toivo elää että pienen vauvan ja näitten ongelmien kanssa saatais jotain aika nopeesti. Peukut pystyyn! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti