7kk

7 kuukautta, hui!! Ihan oikeesti, mihin tää aika oikeen menee? 

Mittoja ei yllätys yllätys taaskaan ole, mut sen verran voin sanoa et ei me mistään pienestä pojasta puhuta... Vaatteet on kokoa 74/80. Aiden edelleen pyörii menemään, ryömiminen ei ole kaukana. Yritys on kova, mut eteenpäin ei vielä pääse. Pari kertaa on vetänyt polvet mahan alle ikään kuin noustakseen konttausasentoon, mutta hetken päästä kuulu avunhuuto. Varpaista kiinni pitäminen on so lääst siison. Ruokaa menee kiitettävät määrät ja maitoa kans. Aidenista on kiva pitää ruokaa kädessä ja yrittää itse syödä sitä. Pulloa on kiva pitää itse (vaikka vielä ei tajuakaan että sitä pitää kallistaa). Eka hammaskin on jo bongattu! Toinen alahammas tuli läpi viime viikolla ja on testattu että se toimii ja on terävä...

Päikkäreiltä on hyvä herätä näin...

Ihan mielettömät vappubileet, serpentiinit ja kaikki

Kirjat on alkaneet kiinnostaa vaikka ei niitä vielä itse katsoa osaakaan, mut niitä on hyvä maistella. Kuvia on kiva kattoa sylissä.

Tasan 7kk

Mini-isäntä

Täällä on btw ihan kesä (sillon ku ei sada)

Mini vs flunssa

Meille iski sitten flunssa. Ensin mä olin kipee päivän, en tiiä mitä se oli, ja siitä parin päivän päästä Aiden tuli kipeeks. Ääni lähti, nenä valu, silmät rähmi ja yskitti jonkin verran. Edelleen viikkoa myöhemmin Minin nokka vuotaa ja yskää on vähän. Silmät on ihan ok, vähän punottaa välillä ja ääntäkin taas riittää. Päiväsaikaan Aiden on ollut koko ajan ihan pirteä ja oma itsensä, ruokakin on maistunut, mutta ne yöt.... Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni vähän niin ja näin. Ilman tuttia ei tule uni, mutta tutin kanssa ei pysty hengittämään. Ei vaan toimi. Maanantaina Aiden oli oikeen hyvä, joten illalla menin kaverin kanssa pubiin yksille. Yksille menemiseksi se jäikin kun Dave soitti että tuu ny herranen aika kotiin sieltä koska Aiden huutaa ku sikaa tapettais. Tulinki sitte kotiin ja Aiden oli takasin unten mailla, mutta ei sitä kauaa kestänyt. Yhden aikoihin alkoi huuto ja viiden aikaan annettiin periksi ja lähdettiin Tescoon ostamaan niistäjää. Eihän niillä sellasta ollut. Aiden nukahti autoon kotimatkalla. Se yö meni sitten siinä. Sen jälkeen on nukuttu vähän vaihtelevasti. Viime yö oli ensimmäinen kun ollaan oikeastti ihan nukuttukin, tosin silti väsyttää. Eiköhän tää tästä... Jossei maanantaina oo merkkejä et nuha olis menossa niin sitte lääkäriin vaan, ei siinä muu auta.

Ps sain sen iänkaikkisen niistäjän apteekista seuraavana päivänä ja makso £8,49. £8,49!!!

Lilly on alkanu pikku hiljaa kiinnostuun et mikä täällä mönkii.

Tapahan tääkin on rentoutua.

Aiden ainakin on Lillyn perään niin mahdottomasti. Etenki nyt kun Benni on ottanut pientä hajurakoa kun Aiden on alkanut nyppimään hännästä ja mistä vaan ikinä saa kiinni :D

Löydettiin Pixie & Bob'sista hieno paita, oli jopa 50p.

Äitin pieni apuri <3

Ryhmähengaus!

Käytiin mäkkärissä ja toinen niin tomerasti istu koko matkan ihan itte.

Hampurilaislaatikkosta riitti huvia koko reissun ajaksi... It's the simple things.

Kate osti Lucakselle kahluualtaan ja sinne palloja. Mini viihtyy! Lucasta ei kauheesti kiinnostanu, mut Aiden tykkäs ja huusi ku nostin pois :D

It's a castle!

Repästiin ja vietiin Alex Carlisle Castleen. En oo ikinä ennen siellä käyny, ni oli ihan kiva päästä kattoon paikallista "nähtävyyttä". Oli kyllä ihan mielenkiintosta, mut 4-vuotiaan kiinnostus ei kauhean pitkälle riitä, joten me melkein juostiin koko pytinki läpi. Huumoria siinä oli se että mun piti lukuisten rappusten takia kantaa Aidenia kantorepussa. Tuntu että oli päivän treenit tehty ennen ku päästiin edes parkkipaikalta mihinkään :D Linnan jälkeen käytiin kaupungilla pyörähtämässä. Löydettiin Alexille synttärilahja ELC:stä; jättikokonen puinen linna mikä haluttiin ostaa jo viime vuonna mut hinta oli suolanen £80 ja nyt kivasti alennuksessa £20. Takastulomatkalla käytiin tsekkaamassa toinen nähtävyys, katedraali. En ollu sielläkään koskaan käyny.

Se on hyvä että Dave opettaa Alexin tavoille jo... Noi tykit osottaa Skotlantiin päin ja Dave kerto että ne on sinne päin sitä varten et pidetään "nana Scotland" (Daven äidin äiti) poissa ja Alex tietty samaan aikaan puhu että niillä ammutaan lohikäärmeet alas ja tietty kohta kuuluu kysymys: "Is nana Scotland a dragon?" Turha kai mainita että Dave ajatuksissaan vastas että kyllä on. Pakko myöntää et onhan se, mutta ei tartte ainakaan mua tulla syyttämään kun Alex möläyttää sen ääneen jossain joskus...

Meillä liikutaan! Sivuttain kylläkin, mutta liikutaan kuitenkin. Kieritään ja kieritään ja sitte ollaan jumissa :D

Mini 6kk!

Meillä täytettiin eilen 6 kuukautta, vau! Sen kunniaksi meillä on lisätty päivärytmiin kunnon aamupala pelkän maidon sijaan ja autoon kävin juuri vaihtamassa isomman istuimen kun pää alkaa tulemaan kaukalon yläreunan yli. Meillä on myös opittu kääntyilemään oikein urakalla. Kääntynyt on jo useamman kuukautta, mutta nyt vasta tarkoituksella. Joka kerta kun laittaa lattialle niin hetken päästä on toisin päin, etenkin vaippaa vaihtaessa. Enää ei voi irrottaa silmiä toisesta hetkeksikään jos on hoitopöydällä eikä voi jättää keskelle sänkyä edes siksi aikaa että käy äkkiä hakemassa jotain. Istumaan on kova hinku. Rattaissa osaa nousta istumaan puoli-istuvasta asennosta. Ilman tukea ei vielä oikein istu kuin satunnaisesti muutamia sekunteja ja rattaissakin aina pitää reunoista kiinni istuessaan. Strategisia mittoja mulla ei ole kun ei kerran ole neuvolaa missä kävisi punnitsemassa jne. Pituuden sentään mittasin itse pari päivää sitten ja huikeat 73 cm ja rapiat! Veikkaan et on pitkä poika isompanakin...

Varpaat ja sukkien vetäminen jaloista on kova juttu!

Eka pääsiäinen. Olin Daven vanhemmilla syömässä ja Aidenillekin oli suklaamuna. Se laatikko ja kääreet oli kyllä Minin mielestä kiinnostavampia.

Koulusta on "half term" at the moment ja Alex viettää puolet lomasta meillä. Käytiin eilen Tullie Housessa kiertelemässä (se on museo siis).

Aiden ja Lucas leikki eilen illalla. Toisin sanoen Aiden pyyhki kaverini Amyn pipolla lattiaa ja Lucas kiipeili vähän missä sattuu.

Lucas ja Amyn reilun vuoden ikäinen tyttö, Imogen.

Long time no ABC: käytiin piknikillä

Oli vähän lämmintä ilmaa tässä pari viikkoa sitte (lue: t-paitakeli) ja käytiin Katen, Sten ja Lucaksen kanssa Bitt's Parkissa "piknikillä". Meillä oli jopa ihan evästä mukana, parit leivät, minipizzat ja pullo vinettoa. Oli kyllä niin mahtavaa istuskella ulkona ilman et tartti jäätyä pystyyn. Turha varmaan mainita että ne lämpimät ilmat oli sitte siinä ja sen jälkeen on satanu lunta ja ollu pakkasta ja ja ja...

Aiden saattaa jopa pysyä istumassa hetken!!

Mini ihan itte pungertaa tuolta pystyyn :))

Anyways, Aiden on jo 5 kuukautta! Okei, oli jo pari viikkoa sitte. Strategisia mittoja mulla ei ole, mut kasvanut on ja paljon, ainakin sen perusteella että vaatekoko on kasvanut. Bodyt ja paidat täytyy olla 68/74cm ja housut 68cm. 62 kokoset vaatteet alkaa olemaan auttamattomasti liian pieniä. Hampaita väsätään, mut mitään ei ole tullut vielä läpi, sitä odotellessa. Kaikki, siis ihan kaikki, menee suuhun. Aiden käyttää käsiään paljon paremmin kuin kuukusi sitten. Esineen vaihtaminen kädestä toiseen alkaa sujua ja vähitellen Mini on tajunnut että helistimistä ym. saa ääntä irti kun niitä liikuttaa, jej! Tyhjä kosteuspyyhepaketti on kova juttu, kuten myös jalkojen kanssa näprääminen. Naurua kuuluu entistä useammin. Aiden osaa hymyillä ja nauraa omille ajatuksilleen (pelottavaa). Benni ja Lilly saa korvasta korvaan -hymyjä aikaseksi.

Huomenna minä ja Annika isketään kyntemme Big C:n yöelämään :s

Sitä tavallista

Olis kiva jos vois alottaa postauksen kertomalla mitä kaikkea jännää on tapahtunut mut ei! Mitään jännää ei oo taaskaan tapahtunu, ihan sitä perussettiä. Mut kohta tapahtuu! Annika heilahtaa paikalle keskiviikkoiltana (toiset pitää astetta pidemmän joululoman) ja äiti perjantaina. Äiti lähtee takasin kotio muutaman päivän päästä ja sitte tosissaan alkaa jännät ajat, mun nimittäin pitäis saada jotain töitä ja järjestää Aidenin päivähoito ennen huhtikuuta. Haluisin jäädä kotiin Aidenin kanssa joksikin aikaa mut turha toivo kun mitään tukia ei saa.

Aiden on alkanut viihtymään muutamia hetkiä ihan itsekseen ja äiti kiittää. Johtuu lähinnä siitä että nyt poju saa tavaroista kiinni ja osaa vaihtaa niitä kädestä toiseen. Enää parin sekunnin kuluttua ei kuulu turhautunutta itkua kun lelu ei sovikaan suuhun tai siitä ei osata päästää irti. Turhautumista aiheuttaa lähinnä kun ei pääse liikkeelle vaikka kuinka yrittää eikä pääse istumaan. Aidenilla on kova hinku päästä selältä mahalleen. On se siinä onnistunutkin joitain kertoja mut ne on olleet lähinnä vahinkoja. Ympäröivä maailma on myös alkanut kiinnostaa enemmän; mun oli pakko kääntää rattaista se ratasosa nokka menosuuntaan kun ilmeisesti äitin naama alkoi kyllästyttää. Nyt kauppareissu sujuu paremmin kun ei kuulu kitinää. Mä olisin kyl muuten mieluusti pitänyt vielä toisinpäin...

Meillä olis myös pienet illanistujaiset tässä yks kerta. Oli ihan ihmeellistä viettää aikaa "aikuisten" kesken! Mutta oli se tarpeen.

Jaa niin! Onhan tässä vähän jotain jännää tapahtunut! Myytiin meidän Xbox ja ps2 että saadaan ps3 ja tottakai sanana iltana ennen kun kerittiin uutta vehjettä kokeilemaan ni tv hajos. Tosta noin vaan. Teki pankkitiliin pienen loven ku käytiin ostaas uus... Asdasta entinen näytekappale alennuksesta, 3D, 42" LCD-näytöllä. Ei paha, 2 tuumaa isompi ku vanha. Ainoo huono puoli et kaukosäädintä ei tullu mukana eikä yksikään meidän kokeilema universaali kake toimi... No, läski liikkuu kun vaihtaa kanavaa. Back to 90s! Mut onpahan tv....

Baby friend

Aidenilla on vauvakaveri, Lucas 6kk. Mä ja kaverini Kate ollaan elvytetty meen kaverisuhdetta pitkän tauon jälkeen, ollaan viimeksi oltu puheissa kesällä. Vähän kuin sattuman kautta taas törmättiin toisiimme ja päädyttiin kahville ja nyt ollaan toistemme tykönä melkein koko ajan. On vaan kiva kun on seuraa ja yhteistä juttua riittää.