Sitä tavallista

Olis kiva jos vois alottaa postauksen kertomalla mitä kaikkea jännää on tapahtunut mut ei! Mitään jännää ei oo taaskaan tapahtunu, ihan sitä perussettiä. Mut kohta tapahtuu! Annika heilahtaa paikalle keskiviikkoiltana (toiset pitää astetta pidemmän joululoman) ja äiti perjantaina. Äiti lähtee takasin kotio muutaman päivän päästä ja sitte tosissaan alkaa jännät ajat, mun nimittäin pitäis saada jotain töitä ja järjestää Aidenin päivähoito ennen huhtikuuta. Haluisin jäädä kotiin Aidenin kanssa joksikin aikaa mut turha toivo kun mitään tukia ei saa.

Aiden on alkanut viihtymään muutamia hetkiä ihan itsekseen ja äiti kiittää. Johtuu lähinnä siitä että nyt poju saa tavaroista kiinni ja osaa vaihtaa niitä kädestä toiseen. Enää parin sekunnin kuluttua ei kuulu turhautunutta itkua kun lelu ei sovikaan suuhun tai siitä ei osata päästää irti. Turhautumista aiheuttaa lähinnä kun ei pääse liikkeelle vaikka kuinka yrittää eikä pääse istumaan. Aidenilla on kova hinku päästä selältä mahalleen. On se siinä onnistunutkin joitain kertoja mut ne on olleet lähinnä vahinkoja. Ympäröivä maailma on myös alkanut kiinnostaa enemmän; mun oli pakko kääntää rattaista se ratasosa nokka menosuuntaan kun ilmeisesti äitin naama alkoi kyllästyttää. Nyt kauppareissu sujuu paremmin kun ei kuulu kitinää. Mä olisin kyl muuten mieluusti pitänyt vielä toisinpäin...

Meillä olis myös pienet illanistujaiset tässä yks kerta. Oli ihan ihmeellistä viettää aikaa "aikuisten" kesken! Mutta oli se tarpeen.

Jaa niin! Onhan tässä vähän jotain jännää tapahtunut! Myytiin meidän Xbox ja ps2 että saadaan ps3 ja tottakai sanana iltana ennen kun kerittiin uutta vehjettä kokeilemaan ni tv hajos. Tosta noin vaan. Teki pankkitiliin pienen loven ku käytiin ostaas uus... Asdasta entinen näytekappale alennuksesta, 3D, 42" LCD-näytöllä. Ei paha, 2 tuumaa isompi ku vanha. Ainoo huono puoli et kaukosäädintä ei tullu mukana eikä yksikään meidän kokeilema universaali kake toimi... No, läski liikkuu kun vaihtaa kanavaa. Back to 90s! Mut onpahan tv....