Finland calling

Tosiaan, Suomi kutsuu mua ja Aidenia syyskuussa parin viikon verran. Passin hakeminen oli sellainen seikkailu että ei luoja! Vaaditaan sitä ja tätä lippua ja lappua, äidin ja isän hääpäivää, jonkun yhteisössä hyvässä asemassa olevan allekirjoitusta ja vaikka mitä! Kaikki muu oli helppo hankkia paitsi sitten oli se allekirjoitus... Mietin että kukahan sellaisen voisi kirjoittaa kun ei saa olla lähisukulainen ja pitää olla jossain kunnon ammatissa jne. Postitoimiston virkailija suositteli joko lääkäriä tai asianajajaa. Tottakai mä oon heti menossa lääkärille - not. Päätin sitten lähettää liki naapurissa asuvalle suomisiskolle Sarille tekstarin että kuka on allekirjoittanut hänen ja miehensä lasten passihakemukset. Kävikin sitten niin hyvin että Sarin mies Iain ystävällisesti vetäisi nimen ja tarvittavat tiedot paperiin samantien. Siitä iso kiitos! Nähdään taas viiden vuoden päästä passin uusimisen merkeissä ;) Nyt on siis Aidenin passihakemus jätetty Royal Mailin (toivottavasti ei Royal Fail) hellään huomaan ja passin pitäisi tulla postissa 3-4 viikossa, ehkä jopa nopeammin. Postin setä sanoi että meidän tapauksessa ne saattaa vaatia pientä haastattelua kun mä en oo britti, mutta se on kuulemma lyhyt tapaaminen kunnanvirastolla ja lähinnä muodollisuus, mutta se ei oo ollenkaan varmaa että sitä tarvitaan. Toivottavasti ei tarvita.

Päätin hyljätä uskollisen matkakumppanin Rynkyn (kiitos kun lakkasit lentämästä Edinburghista Tampereelle <3) ja siirtyä tukemaan kotimaista ilmailua eli Finnairilla lennetään Manchesterista Helsinkiin ja takaisin. Tosin reittiä ei lennä Finnair vaan Flybe, mutta mulle se on ihan sama. Täältä menee näppärästi juna suoraan Manchesterin lentokentälle, joten se tietää vähemmän sähläämistä, ei tartte mennä Lontooseen asti ja säheltää pienen lapsen kanssa metrossa ja junassa ja bussissa ja koko yötä kentällä ja ja ja... Hinta ei ollut edes kovin paha kun ajattelee et siihen saa 23 kilon laukun, 8kg käsimatkatavaraa ja rattaat mukaan. £168 yhteensä josta £6 oli Aidenin lipun osuus :D Alle 2-vuotias menee sylissä niin ei tartte varata omaa paikkaa. Kattoo nyt miten Mini viihtyy 3 tunnin lennon sylissä kun on jo junamatka takana.

Lajiteltiin vähän pyykkejä. Tai ainakin yritys oli kova.

Kaverilla on uusi kahvila ja käytiin eilen vähän vilkuilemassa. Testattiin baarijakkara perusteellisesti.

Syötiin persikkaa ja tätä mieltä Mini on :D

Mummu lähetti hyvän kirjan ;)

Viimisen muutaman päivän aikana meillä on löydetty uus ulottuvuus! Aidenilla on kauhea hinku pystyyn päin. Seisomaan saakka ei vielä pääse, mutta polvilleen kyllä. Taitaa tarvita siirtää läppäri pois sohvapöydältä...

Siinä se läppäri menee...

Ihan mikä vaan kelpaa tueksi että pääsee ylöspäin!